Sähköauto on Pohjoismaissa erityisen vihreä

Sähköauto on Pohjoismaissa erityisen vihreä

Sähköautojen kokonaispäästöt Suomessa ja Pohjoismaissa ovat murto-osa polttomoottoriautojen kokonaispäästöistä kotimaisen sähköntuotannon matalien ominaispäästöjen ansiosta.

Keskimääräiset sähköauton tarvitseman sähkön tuotannon päästöt Nordpool-alueella, johon Suomikin kuuluu, ovat 19 gCO2/km. Öljyn tuotannon laskennalliset päästöt ovat noin 23 gCO2/km. Nämä päästöt syntyvät kun sähköä tai polttoaineita tuotetaan. Liikenteessä sähköauton päästöt ovat pyöreä nolla, kun uusi ”vähäpäästöinen” polttomoottoriauto päästää 119g CO2/km. Näin sähköauton kokonaispäästöt koostuvat vain sähköauton käyttämän sähkön tuotannon päästöistä.  Suomessa ne ovat  siis 19 g/km, kun vähäpäästöisenkin polttomoottoriauton kokonaispäästöt, eli tuotannon ja ajon yhteispäästöt ovat 142 g/km.

Sähköauton kokonaispäästöt ovat siis murto-osa polttomoottoriauton kokonaispäästöistä.

 

Usein myös väitetään, että sähköautojen lisääntyminen lisäisi automaattisesti kaikkein eniten päästävän, ns. marginaalisähkön kulutusta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa: Lappeenrannan teknillisen yliopiston lokakuussa tarkastettavaksi jätetyn tutkimuksen mukaan älykkäällä latausjärjestelmällä varustettujen sähköautojen energiantuotannon päästöt kilowattitunnille ovat joissain tapauksissa jopa merkittävästi vähäisemmät kuin markkina-alueen keskiarvo.

Useissa kehittyvissä maissa, muun muassa Kiinassa, energiantuotannon päästöt ovat Suomea korkeammat johtuen merkittävästä hiilen käytöstä. Sitäkin suurempi ongelma ovat liikenteen lähipäästöt eli hengitysilman myrkyttävät typpioksidi- ja pienhiukkaspäästöt, joita bensiini- ja dieselautot puskevat ilmaan.

Pitkällä tähtäimellä sähköautot mahdollistavat liikenteen päästöongelman siirtämisen pakoputkien päistä savupiippujen päihin, jolloin päästöongelma voidaan helpommin ratkaista ja siihen on käytettävissä myös suomalaista teknologiaa.

Suomessa tänään käynnistyneen hallituksen energia- ja ilmastostrategiatyön tavoitteena on, että hiilen käyttö energian tuotannossa lopetetaan meillä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin sähköautojen päästöt laskevat myös energian tuotannon osalta jotakuinkin nollaan.

Samaisen strategian toinen tavoite on puolittaa tuontiöljyn käyttö vuoteen 2030. Keinoksi esitetään pääasiassa biopolttoainekomponentin lisäämistä nykyautojen polttoaineeseen.

Biopolttoaineilla kyetään vaikuttamaan polttoaineen tuotannon päästöihin, mutta on huomattavaa, että dieselauto päästää dieselauton verran riippumatta siitä onko dieselissä biokomponentteja mukana. Tämän takia tehokkain tapa luopua öljyn käytöstä kustannustehokkaasti ja alentaa päästöjä on edistää sellaisten ajoneuvojen käyttöä, jotka eivät käytä nestemäisiä polttoaineita - eli erityisesti sähköautoja.

Sähköautokannan nopeampi kasvattaminen edellyttää tällä hallituskaudella maltillista, 10-20 M€ panostusta vuosittain. Tämä voidaan rahoittaa keventämällä dieselin saamaa verotukea. Samalla tulee kompensoida elinkeinoelämän ja logistiikan polttoainekustannukset jollain toisella instrumentilla, vaikkapa palautusjärjestelmällä.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Talouselämän Tebatissa 25.11.2015. Kirjoitus oli vastine Talouselämän juttuun: Näinkö tämä menikin? ”Vihreiden” sähköautojen sähköllä on likainen salaisuus