Energiatuki sähköautoille ja latauslaitteille oli menestys

Energiatuki sähköautoille ja latauslaitteille oli menestys

Energiatuen piiriin hakeutui vuoden 30.4.2015 mennessä 1462 yritystä. Näistä 432 yritystä ehti hyödyntää tukea sähköajoneuvon tai latauslaitteiden hankintaan ennen kuin tukibudjetti käytettiin kokonaan. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia ovat isot kotimaiset yritykset. Määrällisesti eniten tukea myönnettiin kuitenkin pk-yrityksille.

Kaksi eri tukiohjelmaa

Energiatuki sähköautoille myönnettiin kahden eri koordinaattorin, Eera Oy:n Sähköinen liikenne -hankkeen ja Synocus Oy:n Eco Urban Living -hankkeiden kautta. Koordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että tuki kohdistuu oikeaan käyttötarkoitukseen ja laskea tarkka tukisumma. Yhteensä tukea myönnettiin noin 9 M€, joka jakaantuu vuosille 2011-2017.

Yrityksille, ei ihmisille

Energiatukiasetuksen perusteella energiatukea voidaan myöntää vain yrityksille. Tuen kohdistaminen ensivaiheessa yrityksille on myös ollut perusteltua, kun sähköautot ovat vielä kalliita. Energiatuki on instrumenttina tarkasti asetuksilla ohjailtu, mikä teki tukimallista hiukan kömpelön. Tuensaajat ovat kuitenkin kokeneet tuki-instrumentin toimivana ja isot yritykset ovat kyenneet ottamaan tuen osaksi omia työsuhdeautopolitiikkojaan. Erityisesti nollapäästöisten autojen hankinnassa ovat kunnostautuneet Finnair ja Fortum.

Todellinen autojen tukiprosentti noin 20-25%

Tukea voi saada ajoneuvoille maksimissaan 30% ja tuki ei voi ylittää 500€/kk. Käytännössä tukimalli leikkasi kaikkein kalliimpien Tesla-autojen energiatuen noin 12-15 prosenttiin ajoneuvon hankintahinnasta. Eniten tuesta hyötyivät isojen ladattavien hybridien hankkijat. Keskimäärin sähköautoa kohden maksettiin energiatukea 11 800 euroa, joka oli noin 20-25 % ajoneuvon hankintakustannuksesta.

Sähköautojen hankintaa vaivasi markkinan avautuessa ns. muna-kana-ongelma: Ihmiset eivät uskaltaneet ostaa autoja, kun latauspisteet puuttuivat. Vastaavasti investointeja latauspisteisiin ei tehty, kun nähtiin että niitä käyttämään ei riitä autoja. Energiatuki myönnettiinkin sekä autoille että latausjärjestelmille.

Latauspisteiden keskimääräinen tukisumma on erittäin pieni, sillä pikalatausjärjestelmät tulivat markkinoille vasta viimeisten kahden vuoden aikana. Yksittäisistä tuensaajista pikalatauksen rakentajat nousevat kärkisijoille. Latauspisteille maksettiin 35 % energiatukea. Keskimääräinen tuki latauspistettä kohden oli vain 2 750 euroa.

 

20 suurinta energiatuen saajaa – ajoneuvot (PSL ja EUL Yhteensä):

  • Fortum 204 343,74 € 
  • Secto Automotive Oy 203 682,40 € 
  • Finnair Oyj 140 788,81 € 
  • Veolia / Transdev 138 671,91 € * 
  • Attendo Terveyden Tuottajat Oy 97 679,92 € 
  • Ensto Oy 61 072,12 € 
  • Niinivirta European Cargo 60 433,13 € * 
  • Hullu Poro Oy 59 392,23 € 
  • Ekorent Oy 57 700,41 € 
  • Woikoski 55 993,25 € * 
  • Itella Logistics Oy, 1.1.2015 alusta Posti Oy  50 851,28 € 
  • Plugit Finland Oy 49 604,10 € 
  • Aalto-yliopisto 49 163,50 € 
  • Lahden kaupunki  46 224,79 € 
  • Oy Turku Energia Ab 45 064,08 € 
  • iRAD Oy 44 316,45 € 
  • PH Enterprises Oy 44 169,75 € 
  • Cargotec Oyj 41 923,43 € 
  • Lempäälän Autokatsastus Oy 40 973,21 € 
  • Visma Consulting (ent. Viklo Oy) 40 535,76 €
 HUOM! Yllä olevat yrityskohtaiset tukisummat ovat budjetäärisiä summia. Ne siis sisältävät ennakkoarvion maksatukseen haettavasta tuesta koko tukiohjelman ajalta, eikä pelkästään jo maksettuja tukia. Woikosken tuki kohdostuu vetyautoon ja Niinivirran tuki kohdistuu sähkökäyttöiseen kuorma-autoon.  Veolia/Transdev tuki kohdistuu sähköbusseihin.