EDELLÄKÄVIJÄKAUPUNKIEN PARHAITA KOKEMUKSIA JA OPPEJA LATAUSVERKOSTON YLEISSUUNNITELMAN TEKEMISESTÄ

Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat ensimmäisinä tehneet kaupunkialueen katt avan yleissuunnitelman latauspisteverkoston rakentamiseksi. Molemmissa suunnitelmissa on yli sata paikkaa latausasemille. Tähän on kerätty näiden kaupunkien parhaita käytäntöjä sähköisen ladattavan liikenteen suunnittelussa.

LADATTAVAN LIIKENTEEN KASVULLA ON KOLME VOIMAKASTA AJURIA

Ladattava liikenne ei muuta ainoastaan auton teknologiaa, vaan se muuttaa koko

kaupunkisuunnittelun, infrastruktuurin ja autoiluun liittyvät palvelurakenteet

ja liiketoimintamallit

 

EU-PARLAMENTIN NÄKEMYS ON, ETTÄ SUOMESSA TULISI OLLA TUHANSIA

JULKISIA LATAUSPISTEITÄ 2020

 

Toimenpiteiden ohjaaminen AFI-direktiivin pohjalta (Alternative fuels infrastructure) EU:n direktiiviesitys puhtaan liikenteen infrastruktuurista julkistettiin 24.1.2013. EU-Parlamentti käsitteli esitystä 26.11.2013. EU-parlamentin Linjauksena on, että Suomessa tulisi olla tuhansia julkisia latauspisteitä vuonna 2020.

Direktiivi luo pohjan sähköautojen eurooppalaiselle latausinfrastruktuurille. Esityksessä otetaan kantaa mm. teknologiaan, markkinaehtoisuuteen, toimintamalleihin jne. Direktiivi velvoittaa ryhtymään maakohtaisiin toimiin kattavan latausverkoston rakentamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Suomen tulee luoda direktiivin hengen mukaisesti oma kansallinen sähköajoneuvojen edistämisstrategia, joka keskittyisi myös ns. ei-fiskaalisten tukimuotojen valmisteluun ja toimeenpanoon ja tarvittaessa velvoittaisi mm. kuntia yhtenäisiin edistämistoimenpiteisiin.

 

LADATTAVAT HYBRIDIT OVAT SÄHKÖISEN LIIKKUMISEN SEURAAVA SUURI AALTO

EU pyrkii vähentämään liikenteen hiilidioksidi- ja muita haitallisia päästöjä. Puhtaan liikenteen direktiivi ajaa autovalmistajia ladattaviin automalleihin. Direktiivin mukaan autovalmistajien autojen keskipäästöjen tulee olla alle 95 g/100 km vuoteen 2020 mennessä. Koska hyväkatteisilla isoilla polttomoottoriautoilla ei nykytekniikalla päästä tähän, täytyy monien autovalmistajien kyetä myymään riittävästi 0-päästöisiä sähköautoja ja ladattavia hybridejä vuonna 2020. Autotehtaat näkevät, että seuraavan viiden vuoden aikana suurimmat investoinnit tehdään ladattavien hybridien kehittämiseen. Sähköautojen kehitys ja yhä pienemmät vähäpäästöiset moottorit tukevat ladattavien hybridien yleistymistä. Tavalliset hybridit ovat olleet välivaihe siirryttäessä ladattaviin hybrideihin.

LATAUSVERKOSTON KATTAVUUS ON SUURIN YKSITTÄINEN TEKIJÄ SÄHKÖAUTOJEN LISÄÄNTYMISEN KANNALTA

Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemissä tutkimuksissa on havaittu, että kolme merkittävintä sähköautojen ostopäätöksiin vaikuttavaa tekijää ovat latausverkoston kattavuus, hinta sekä valinnan mahdollisuudet autoissa. Näistä latausverkoston kattavuudella on suurin yksittäinen merkitys sähköautojen lisääntymisen kannalta.

Sähköautojen ja ladattavien hybridien yleistymisen kannalta nyt tarvitaan heti perusverkosto, jotta sähköautoja voidaan käyttää. Perusverkoston luomisen jälkeen voidaan odottaa sähköautojen lisääntymistä ja latausverkostoa voidaan laajentaa sähköautojen yleistyessä.

Sähköautojen käyttäjät ovat olleet harvinaisen tyytyväisiä valintaansa puutteellisesta latausverkostosta huolimatta. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan yli 70 % sähköauton käyttäjistä on ollut erittäin tyytyväinen sähköautoihin, vaikka 65% sähköautoilijoista sanoo, että latausverkoston puutteellisuus on vaikeuttanut niiden käyttöä. 

KAUPUNGIN JOHDOLTA EDELLYTETÄÄN SELKEITÄ STRATEGISIA LINJAUKSIA JA PÄÄTÖKSIÄ LATAUSVERKOSTON RAKENTAMISEKSI

Helsingin ja Vantaan kaupunkien kokemukset voidaan tiivistää seuraavasti:

 

  1. Toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan  selkeä  ilmaus poliittisesta tahtotilasta  ladattavan liikenteen suhteen.
  2. Toimintaa eteenpäin viemään on hyvä  perustaa työryhmä eli projektiorganisaatio,  jossa on mukana kaikki keskeiset toimijat  eri virastoista.
  3. Projektityöryhmän tavoitteena on tuottaa ladattavan liikenteen yleissuunnitelma ja  pohjatietoa kaupungin päätöksenteolle.
  4. Selkeä roolitus investointien, toteutuksen  ja ylläpidon osalta.
  5. Kuntien on hyvä tehdä suunnittelussa  kuntarajat ylittävää yhteistyötä.
  6. Kunta voi itse näyttää hyvää esimerkkiä  esim. kunnan oman ajoneuvopolitiikan  suhteen. Autoedut voidaan kytkeä ilmasto- politiikkaan.

TOIMINTAA VIE ETEENPÄIN KAUPUNGIN SÄHKÖISEN LIIKENTEEN TYÖRYHMÄ

Ladattavan liikenteen suunnittelu eroaa huomattavasti polttomoottoriautojen liikenteen suunnittelusta. Tämän vuoksi Helsingissä ja Vantaalla kaupunkien latausverkoston kehittämistä varten on luotu erilliset sähköisen liikenteen projektimuotoiset työryhmät. Projektimallinen työryhmä sopii hyvin kehittämiselle ja on mahdollistanut toimimisen hyvin yli perinteisten virastorajojen.

Vantaalla projekti on koostunut yhdestä työryhmästä. Helsingissä työryhmä on taasen jakaantunut ohjausryhmään sekä yleissuunnitteluryhmään. Erillinen projektiorganisaatio on tarvittu, koska monet ladattavan liikenteen asiat koskevat samanaikaisesti montaa kaupungin eri virastoa, on niistä hyvä nimetä viralliset edustajat. Näitä ovat olleet kaupungin sisällä mm. 

 

  • Edustaja kaupungin johdosta
  • Taho, joka hallinnoi katuja esim. rakennusvirasto
  • Taho, joka hallinnoi liikennesuunnittelua ja kaavoitusta esim. kaupunkisuunnitteluvi- rasto
  • Taho, joka valvoo kaupunkikuvaa ja kiin- teistöjen rakentamista kaavoitusmääräys- ten mukaan esim. rakennusvalvontavirasto
  • Taho, joka vastaa kunnan ympäristöasio- ista kuten pienhiukkastasoista esim. ympäristökeskus
  • Taho, joka hallinnoi kunnan omia kiin- teistöjä esim. kiinteistövirasto
  • Taho, joka vastaa ajoneuvo- ja latauslait- teiden hankinnasta esim. kunnan varikko tai hankintaorganisaatio
  • Taho, joka vastaa kunnan viestinnästä esim. kunnan viestintätoimisto
  • Kaupungin virastot, joissa käytetään ajoneuvoja esim. sosiaali- ja terveysvirasto sekä kadun ja puiston hoito.
  • Taho, joka edistää yritystoimintaa kaupun gissa esim. elinkeinoasiamies / yrityspalvelu
  • Julkisen liikenteen edustus esim. Hsl / Hkl.
  • Paikallinen energiayhtiö
  • Paikallinen sähkönjakeluverkon haltija

 

Esimerkit Helsingistä ja Vantaalta.

Projektilla ja työryhmällä on hyvä olla korkean tason puheenjohtaja tai ”sponsori”. Monet ryhmän käsittelemät asiat koskevat samanaikaisesti montaa kaupungin eri virastoa. Korkean tason ”sponsori” varmistaa asioiden sujuvan etenemisen läpi organisaatiorajojen. 

 

Esim. Kaupunginjohtaja tai kaupungin suunnittelusta vastaava johtaja.

Työryhmän tehtävänä on ollut toimeenpanna kaupungin strategiaa ja politiikkaa ladattavan liikenteen osalta sekä mahdollistaa toimintaa ja luoda kaupungin päätöksenteon edellytykset. Helsingissä ja Vantaalla työryhmät ovat kokoontuneet aktiivivaiheessa 1,5 kk välein.

  

YLEISSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Sähköinen liikenne tulee mahdollistamaan liikennepoliittisen ajattelun uudistamisen. Yleissuunnitelman laatimisen tavoitteena on rakentaa järkeviä ekologisia seudullisia työssäkäyntialueen matkaketjuja, joissa sähköinen liikkuminen on keskeisellä sijalla. 

Ladattavan liikenteen yleissuunnitelman laatimisessa kaupunkien näkökulmasta on tärkeää huolehtia oikeasta järjestyksestä sen laajennettavuuden vuoksi.

 

 

Jos sähköisen liikenteen työryhmän koko on suuri, niin yleissuunnitelman laatimiseen kannattaa muodostaa suppeampi työryhmä.

Kaupungit ovat tunnistaneet parhaiksi julkisten latauspisteiden sijoituspaikoiksi julkiset ja liityntäliikenteen pysäköintialueet sekä -hallit. Kadunvarsipaikkoja pidetään haasteellisina ylläpidon kannalta. 

 

Kaupungit ovat tunnistaneet yleissuunnitelmaa laadittaessa tärkeäksi huomioida mm. 

  • tarveanalyysi (asukas-, työpäivä-, asioimis-, liityntäpysäköintilataus ja pitkän matkan turva),
  • maantieteellinen kattavuus,
  • latausasemien laajennettavuus (parkkialue kyllin iso),
  • matkaketjujen tukemisen mm. liityn- täpysäköintipaikoissa, 
  • lähialueyhteistyön, jolla varmistetaan, ettei verkostossa synny päällekkäisyyksiä eikä katkoksia ja
  • latauspaikkojen näkyvyyden tuoman imagohyödyt.

Lisäksi energiayhtiön näkökulmasta alueen sähköverkon soveltuvuus vaikuttaa siihen, mitkä latauspisteet on nopeinta ja edullisinta toteuttaa.

Kunnat voivat kaavoituksella varmistaa, että julkisen liikenteen solmukohtiin esim. liityntäpysäköintialueille saadaan riittävästi latauspisteitä. Sähköautoja voidaan edistää antamalla liityntäpysäköintialueiden parhailta paikoilta tilaa latauspisteille. 

Yleissuunnitelmassa olisi hyvä varautua laajennettavuuteen. Julkinen latausverkosto on hyvä rakentaa siten, että latauspisteitä voidaan tarpeen vaatiessa lisätä nopeasti palvelemaan kasvanutta tarvetta. Varautuminen voidaan toteuttaa ennakkosuojaputkituksilla. Julkisilla paikoilla näistä vastaa jakeluverkon haltija ja yksityisillä alueilla tontin haltija.

Kaupunkien näkökulmasta erityisesti näkyvät imagopaikat ovat tärkeitä viestinnällisistä syistä näin alkuvaiheessa. Ladattavan liikenteen halutaan näkyvän mahdollisimman paljon katukuvassa. 

 

HUOMIOITA ENERGIAYHTIÖIDEN
JA KAUPUNKIEN VÄLISESTÄ
YHTEISTYÖSTÄ

Tutkimusten mukaan julkiset latauspisteet ovat myös sähköautojen yleistymisen kannalta keskeisen tärkeitä. EU direktiivin edellyttää tuhansia julkisia latauspisteitä vuoteen 2020 mennessä. Tämän toteutuminen edellyttää, että ollaan ajoissa liikkeellä.

Kaupungin, energiayhtiön / jakeluverkon haltijan välisellä sujuvalla yhteistyöllä vältetään useimmat sudenkuopat. Tämä edellyttää avoimuutta ja molemminpuolista keskusteluyhteyttä. 

Latauspisteiden toteutuminen edellyttää kaupunkien ja energiayhtiöiden yhteistyötä ja julkista tukea. 

 

KUNNAT VOIVAT OMILLA TOIMENPITEILLÄÄN EDISTÄÄ SÄHKÖISTÄ LIIKENNETTÄ

 

Kunnat voivat myös omalla esimerkillään rohkaista asukkaita ja yrityksiä kohti ladattavaa liikennettä. Ladattavia autoja voidaan hankkia kuntien virastojen käyttöön. 

Kaavoitusvelvoitteella voidaan varmistaa riittävä latauspisteiden määrä sekä julkisella että yksityisellä alueella.

Ladattaville autoille voidaan antaa myös muita etuja kuten esim. alennuksia pysäköinnissä. Oslo on erittäin menestyksekkäästi edistänyt sähköautoilua huomattavilla eduilla. Näitä ovat olleet mm. bussikaistojen käyttöoikeus, ilmainen pysäköinti ja ilmaiset lauttamatkat sekä vapautus tietulleista. Tämän tuloksena Oslosta on maailman johtavin sähköautokaupunki. Kunnat voivat edistää myös ladattavaa kevyttä liikennettä kuten sähköavusteisia polkupyöriä tai sähköskoottereita.

Kaupunki voi pitää huolen, että kaupunkilaiset tietävät missä latausasemat sijaitsevat. Tämä edellyttää paikkojen näkyvyyttä, selkeää merkitsemistä sekä ohjaavia opastekylttejä. Kaupungin pitää myös huolehtia, että latauspisteet ilmoitetaan kansalliseen tietokantaan, jonka kautta latausasemat näkyvät kartoilla.

 

Kaupunkien toiminnan tulee mahdollistaa myös yksityisten toimijoiden julkisten latauspisteiden rakentamista. Kuka tahansa voi ja saa perustaa julkisen latauspisteen oman kiinteistönsä alueelle.

 
 

JULKISTEN LATAUSPISTEIDEN RYHMITTELYMALLIT

Julkiset latauspisteet on ryhmitelty viiteen luokkaan helpottamaan suunnittelua ja poliittista päätöksentekoa. Nämä mallit ovat olleet käytössä Helsingissä ja Vantaalla yleissuunnitelmia tehdessä. Näitä ryhmittelymalleja on käytetty myös Sähköinen liikenne -hankkeessa sekä eSini-hankkeessa. 

 

Esimerkkien lisäksi muita mahdollisia kohteita ovat mm. julkisen liikenteen latauspisteet kuten taksiasemat ja yhteiskäyttöautojen pysäköintiruudut. 

   

 

 

 

 

LIITTEET

LADATTAVAN LIIKENTEEN KEHITTYMINEN SUOMESSA

VTT-SGEM:n maltillisen perusskenaarion mukaan Suomessa on yli 100 000 ladattavaa autoa ja 71 000 latauspistettä vuoteen 2020 mennessä. Ennusteen mukaan vuonna 2020 merkittävä osa uusista autoista on verkosta ladattavia hybridiautoja. Myös täyssähköautoja tulee markkinoille. Verkosta ladattavien ajoneuvojen määrä kasvaa vuoden 2020 jälkeen nopeasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä tarjoaa koko infrastruktuurin hallinnalle suuria haasteita ja mahdollisuuksia. 

 

Sähköisen liikenteen aikakausi Suomessa on alkanut – kanta viisinkertaistui vuonna 2012

Suomen sähköautojen ja ladattavien hybridien lukumäärä oli Trafin virallisen tilaston mukaan tammikuun 2013 lopussa 251 kappaletta. Luvussa ovat mukana uuden sukupolven sarjavalmisteiset autot, joiden myynti alkoi huhtikuussa 2012 – vain yhdeksän kuukautta aiemmin.

Edellä mainittujen sähköautojen lisäksi Suomessa on arvioitu olevan yhteensä noin sata muunnossähköautoa ja sekä vanhaa Elcat-sähköpakettiautoa. Yhteensä ladattavia, sähköllä kulkevia autoja on Suomessa siis noin 350 kappaletta. Karkeasti voi sanoa, että polttomoottoriautokanta muuttuu samalla periaatteella sähköisiksi kuin lankapuhelimet kännyköiksi.
 

Ladattavan liikenteen kasvu Suomessa ei ole pelkkää utopiaa

Norjassa on tällä hetkellä jo yli 10 000 ladattavaa autoa. Kanta on kasvanut erityisesti Norjan valtion tekemien poliittisten päätösten ja tukitoimien vuoksi.