Sähköauto on Pohjoismaissa erityisen vihreä

Sähköautojen kokonaispäästöt Suomessa ja Pohjoismaissa ovat murto-osa polttomoottoriautojen kokonaispäästöistä kotimaisen sähköntuotannon matalien ominaispäästöjen ansiosta.

Keskimääräiset sähköauton tarvitseman sähkön tuotannon päästöt Nordpool-alueella, johon Suomikin kuuluu, ovat 19 gCO2/km. Öljyn tuotannon laskennalliset päästöt ovat noin 23 gCO2/km. Nämä päästöt syntyvät kun sähköä tai polttoaineita tuotetaan. Liikenteessä sähköauton päästöt ovat pyöreä nolla, kun uusi ”vähäpäästöinen” polttomoottoriauto päästää 119g CO2/km. Näin sähköauton kokonaispäästöt koostuvat vain sähköauton käyttämän sähkön tuotannon päästöistä.  Suomessa ne ovat  siis 19 g/km, kun vähäpäästöisenkin polttomoottoriauton kokonaispäästöt, eli tuotannon ja ajon yhteispäästöt ovat 142 g/km.

Sähköauton kokonaispäästöt ovat siis murto-osa polttomoottoriauton kokonaispäästöistä.

 

Usein myös väitetään, että sähköautojen lisääntyminen lisäisi automaattisesti kaikkein eniten päästävän, ns. marginaalisähkön kulutusta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa: Lappeenrannan teknillisen yliopiston lokakuussa tarkastettavaksi jätetyn tutkimuksen mukaan älykkäällä latausjärjestelmällä varustettujen sähköautojen energiantuotannon päästöt kilowattitunnille ovat joissain tapauksissa jopa merkittävästi vähäisemmät kuin markkina-alueen keskiarvo.

Useissa kehittyvissä maissa, muun muassa Kiinassa, energiantuotannon päästöt ovat Suomea korkeammat johtuen merkittävästä hiilen käytöstä. Sitäkin suurempi ongelma ovat liikenteen lähipäästöt eli hengitysilman myrkyttävät typpioksidi- ja pienhiukkaspäästöt, joita bensiini- ja dieselautot puskevat ilmaan.

Pitkällä tähtäimellä sähköautot mahdollistavat liikenteen päästöongelman siirtämisen pakoputkien päistä savupiippujen päihin, jolloin päästöongelma voidaan helpommin ratkaista ja siihen on käytettävissä myös suomalaista teknologiaa.

Suomessa tänään käynnistyneen hallituksen energia- ja ilmastostrategiatyön tavoitteena on, että hiilen käyttö energian tuotannossa lopetetaan meillä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin sähköautojen päästöt laskevat myös energian tuotannon osalta jotakuinkin nollaan.

Samaisen strategian toinen tavoite on puolittaa tuontiöljyn käyttö vuoteen 2030. Keinoksi esitetään pääasiassa biopolttoainekomponentin lisäämistä nykyautojen polttoaineeseen.

Biopolttoaineilla kyetään vaikuttamaan polttoaineen tuotannon päästöihin, mutta on huomattavaa, että dieselauto päästää dieselauton verran riippumatta siitä onko dieselissä biokomponentteja mukana. Tämän takia tehokkain tapa luopua öljyn käytöstä kustannustehokkaasti ja alentaa päästöjä on edistää sellaisten ajoneuvojen käyttöä, jotka eivät käytä nestemäisiä polttoaineita - eli erityisesti sähköautoja.

Sähköautokannan nopeampi kasvattaminen edellyttää tällä hallituskaudella maltillista, 10-20 M€ panostusta vuosittain. Tämä voidaan rahoittaa keventämällä dieselin saamaa verotukea. Samalla tulee kompensoida elinkeinoelämän ja logistiikan polttoainekustannukset jollain toisella instrumentilla, vaikkapa palautusjärjestelmällä.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Talouselämän Tebatissa 25.11.2015. Kirjoitus oli vastine Talouselämän juttuun: Näinkö tämä menikin? ”Vihreiden” sähköautojen sähköllä on likainen salaisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

Linkkerin täyssähköbussit aloittavat liikennöinnin Turussa syksyllä

Hiilineutraaliksi kaupungiksi tähtäävä Turku sähköistää syksyllä kokonaisen bussilinjan.

Suomalainen Linkker toimittaa kuusi täyssähköbussia Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttöön. Bussit tulevat linjalle 1, jota kulkee satamasta kauppatorin kautta lentoasemalle. Turun strateginen tavoite on tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. 

Tähän asti sähköbusseja on käytetty Suomessa lähinnä kokeiluluonteisesti. Turun hankintapäätös on merkittävä avaus bussiliikenteen sähköistämiselle myös kansallisella tasolla. Tällä hetkellä Espoossa on Suomen ainoa bussilinja, jota liikennöidään sähköbussien voimin.

Sähköbussien käyttöä puoltavat monet tekijät. Pitkällä aikavälillä ne tulevat dieselbusseja edullisemmaksi: Korkeampi hankintahinta kompensoituu pienempinä käyttökustannuksina.

”Sähköbussit ovat hiljaisia ja päästöttömiä, joten ne osaltaan lisäävät kaupungin viihtyisyyttä, ja niillä matkustaminen on miellyttävää”, sanoo joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte.

Sähköbussien pikalatausasemat tulevat satamaan ja lentoasemalle. Ne toteuttaa Turku Energia. Lisäksi energiayhtiö toteuttaa Turun Kaupunkiliikenteen varikolle latauslaitteet bussien yöaikaista latausta varten.

"Ympäristöohjelmamme mukaisesti jatkamme merkittäviä panostuksia sähköisen liikenteen palvelujen kehittämiseen. Sähköbussien latausjärjestelmän toteuttaminen ja tietotaidon lisääminen mahdollistaa myös laajemman sähköisen kaluston käyttöönoton julkisessa liikenteessä Turussa lähivuosina", sanoo Turku Energian kehityspäällikkö Antto Kulla.

Kokonaisuudessaan latausjärjestelmien hankinnan arvo on noin 3,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea hankkeeseen noin miljoona euroa.

Lue lisää Turun kaupunkiliikenteen Fölin sivuilta

 

 

Sähköautojen mahdollisuudet osana älykästä sähköverkkoa

Fingrid vaikuttaa aktiivisesti sähköautoliiketoimintaan Suomessa integroimalla sähköautot joustavasti sähköjärjestelmään. Lataaminen tulee kuormittamaan voimajärjestelmää niin merkittävästi, että sillä on merkitystä koko valtakunnan tehotasapainoon. Latauksesta on saatava älykästä.

Voimajärjestelmän kannalta on hyvin tärkeää, että sähköautoista saadaan hyödynnettyä se ominaisuus, että ne voivat syöttää sähköverkkoon päin tehoa.

"Meillä on voimajärjestelmässä tarvetta reserveille ja tilanne käy koko ajan haastavammaksi, kun uusiutuvien energioiden tuotanto lisääntyy ja ne syrjäyttävät paremmin säätämiseen kykeneviä energiamuotoja. Lisäksi meille tulee verkkoon entistä suurempi voimalaitosyksikkö, kun Olkiluoto 3 valmistuu. Yksikkökoon kasvu kasvattaa reservitarpeita", kuvaa Fingridin johtava asiantuntija Risto Lindroos

Yksi voimajärjestelmässä tarvittava reservilaji on taajuusohjattu häiriöreservi, jota tarvitaan vain pari kertaa päivässä ja lyhyitä hetkiä kerrallaan. 

"Osallistumista taajuusohjattuun reservikäyttöön sähköautoilija ei huomaisi käytännössä ollenkaan, mutta siitä olisi suuri apu voimajärjestelmälle. Tämänkaltaisen järjestelyn esteenä on tietysti se, että tarvittava tekniikka ei ole vielä loppuun saakka viety", Lindroos sanoo.

Fingrid on sähköisen liikenteen hankkeessa mukana asiantuntijana kehittämässä tällaista tekniikkaa.

Kun sähköauton latausjärjestelmä kehittyy ja sähköautot yleistyvät, niitä voidaan hyödyntää muissakin reservilajeissa ja sähkömarkkinoilla yleisemminkin. Lataaminen täytyy sovittaa yhteen voimajärjestelmän kunkin hetkisen tilan kanssa. Silloin kun markkinoilla on paljon tarjolla sähköä, esimerkiksi juuri tuulisähköä, jonka tuotantoa on vaikea ennustaa, olisi tietysti hyvä hetki ladata sähköautoja samoin kun öisin kun kuorma on pienempi. Viime kädessä tilanne pitäisi älykkään sähköverkon keinoin arvioida joka hetki uudelleen, kunkin hetkisen markkinahinnan mukaan.

"Tulevaisuudessa sähköautoja voidaan käyttää myös sähkövarastona. Meidän on pystyttävä voimajärjestelmässä varastoimaan sähköä sitten, kun voimajärjestelmä perustuu entistä enemmän uusiutuviin energioihin, tuuli- ja aurinkovoimaan. Siinä tehtävässä sähköautot voivat huomattavasti auttaa.Jos koko Suomen autokanta olisi sähköautoja ja niitä käytettäisiin varastona, päivittäisestä kuormanvaihtelusta voitaisiin ehkäpä 10 – 15 prosenttia kattaa sähköautojen avulla", Lindroos arvioi. 

Kolmessa vuodessa sähköautoilijat levittäytyneet koko maahan

Sähköautoista kerätty data näyttää, miten sähköautojen käyttöalue on kasvanut pääkaupunkiseudulta kattamaan koko Suomen. Katso video kotimaisen sähköautoilun kehityksestä!

Ensimmäiset sähköautot saapuivat Suomeen vuonna 2011. Parin ensimmäisen vuoden aikana autoja oli liikenteessä vähän ja ajoneuvoilla ajetut matkat keskittyivät lähinnä Helsinki – Turku – Tampere –kolmion alueelle. Vuonna 2014 sähköautoliikenne aktivoitui pääkaupunkiseudulla ja loppuvuodesta myös länsirannikolla. Vuoden 2015 aikana sähköautoilijat levittäytyivät lopullisesti valtateitä pitkin koko maahan: Liikennevirrat mm. Jyväskylän kautta pohjoisen suuntaan kasvoivat ja Oulun seudulla liikenne kasvoi tasaisesti.

Videoista näkee hyvin konkreettisesti, miten sähköautoilun volyymit ovat kasvaneet, missä sähköautojen pääasialliset kulkureitit ovat ja miten sähköautojen käyttöalue on kasvanut sähköautokannan ja latausinfrastruktuurin kehityksen myötä.

”Nämä tiedot ovat äärimmäisen arvokkaita. Kerätty tietoaineisto antaa selkeän signaalin siitä, että sähköautoilu ei ole alueellista, vaan latausverkkoa tulee kehittää koko valtakunnan näkökulmasta. Kerätty data myös poistaa myytin siitä, että sähköautot olisivat vain kaupunkien ja kaupunkilaisten kulkuväline”, sanoo Elias Pöyry, Sähköinen Liikenne –hankkeen koordinaattori.

Hankkeessa mukana olevat tutkimuslaitokset ja yritykset tulevat yhteistyössä hyödyntämään kerättyjä tietoja tutkimus- ja kehitystyössään. Myös julkaisuja aiheesta on odotettavissa.

Datan visualisoinnit on toteuttanut Haave Oy. Yhtiö on myös tuottanut Tesla -sähköautoihin tarkoitetun Sensofusion-ohjemiston, joka tallentaa ajoneuvon liikkumistiedot etäyhteydellä.

Ohjelmiston käyttö energiatuen datankeräykseen on maksutonta ja sen käyttöönotto onnistuu alle minuutissa. Palvelu on saatavilla osoitteesta https://maps.sensofusion.com/sahkoinenliikenne

Työ- ja elinkeinoministeriön energiatuen piiriin kuuluvat sähköautot on varustettu tiedonkeruulaitteistolla, joka mittaa mm. ajetut matkat ja lataukset. Energiatuen ehtojen mukaisesti ajoneuvoista kerätään ajantasaista tilannetietoa. Tietoa on kerätty Tekesin EVE-ohjelmaan liittyvään tutkimuskäyttöön vuodesta 2011 eri laitteistoilla.  Tietokanta sisältää yli 170 miljoonaa sensorimerkintää. Tieto anonymisoidaan mm. viivästämällä ja poistamalla tiedosta liikkuminen alemman tieverkon tieosuuksilla siten, että ajoneuvotietoja ei voida yhdistää tietokannan perusteella tiettyyn henkilöön tai ajoneuvoon.

 

Puhtaampaa kaupunki-ilmaa joukkorahoituksella

Sähköistä liikennettä edistetään nyt myös joukkorahoituksen voimin: Helsinkiin on tulossa kaksi uutta edelläkävijöiden rahoittamaa sähköautojen vuokrauspistettä.

Sähköautojen tuntipohjaiseen vuokraukseen erikoistunut EkoRent on käynnistänyt Joukon Voiman kanssa joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena on saada kaksi uutta palvelupistettä eri puolille Helsinkiä.

”Kampanjamme on nyt ollut käynnissä reilun viikon verran. Teurastamon pisteeseen vaaditusta minimisummasta on jo yli puolet koossa, ja Viikissäkin jo lähes puolet. Eli kaiken kaikkiaan oikein mainio ensimmäinen viikko kampanjalle”, sanoo EkoRentin toimitusjohtaja Juha Suojanen.

EkoRentin haluaa vastata mahdollisimman nopeasti sähköautojen vuokrauspalvelun kasvavaan kysyntään, mutta start-up-yrityksen rajallisilla resursseilla se on haastavaa. Suojasen mielestä joukkorahoitus onkin heidän tilanteessaan kaikin puolin toimiva ratkaisu: Uusien pisteiden perustamiseen tarvittavan taloudellisen vetoavun lisäksi se madaltaa uusien asiakkaiden kohdalla kynnystä kokeilla sähköautoa ja sitouttaa asiakkaita.

”Joukkorahoitus sopii erinomaisesti sähköautoilun edistämiseen, koska molemmat ovat ennakkoluulottomien, tätä päivää elävien edelläkävijöiden juttuja”, Suojanen muotoilee.

”Noin kaksi kolmasosaa kampanjaan tähän asti osallistuvista on meille uusia asiakkaita.”

Suojanen arvostaa myös mahdollisuutta testata etukäteen, minkälainen kysyntä erityyppisissä lokaatioissa sijaitsevilla palvelupisteillä on.

”Viikki ja Teurastamo ovat keskenään hyvin erilaisia alueita. Seuraamme mielenkiinnolla , minkälainen imu kummallakin on”, Suojanen toteaa.

EkoRentin ja kestävän kehityksen projekteihin erikoistuneen Joukon Voiman kampanja on toteutettu Mesenaatin alustalle ja se on käynnissä 25.11. asti. Lue lisää EkoRentistä osoitteessa www.ekorent.fi ja osallistu kampanjaan: http://mesenaatti.me/pro/joukon-voima/

Valtio mukaan kaupunkien joukkoliikenteen sähköistämiseen

Sähköisen joukkollikenteen kehitys kaupunkiseuduilla saa merkittävää vivutusapua valtion taholta ns. MAL-sopimusten myötä. Useissa kaupungeissa sähköistämiseen on jo ryhdytty.

Valtio tekee elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistaakseen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ns. MAL-sopimukset suurten kaupunkiseutujen kanssa. Sopimukset tehdään Helsingin seudun sekä Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa vuosille 2016 – 2019.

Liikenne- ja viestintäministeriö on korostanut sopimuksessa liikennesektorin murroksen huomioon ottamista: ”Tahtotila on, että rahoitusta osoitetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäksi toimenpiteisiin, joissa otetaan huomioon myös liikenteen uusien käyttövoimien käytön edistäminen sekä digitalisaation vaikutukset liikkumiseen ja liikennetarpeeseen.”

”MAL-sopimukset ovat selkeä signaali sähköisen liikenteen edistämiseen liittyvästä poliittisesta tahtotilasta ja sillä tulee olemaan merkittävä rooli kaupunkien joukkoliikenteen sähköistämisessä”, arvioi Sähköinen liikenne –hankkeen johtaja Elias Pöyry.

” Nyt on tärkeää, että kaupungit ja alueet ovat itse aktiivisia nostaakseen sähköisen joukkoliikenteen omien MAL-hankkeidensa kärjiksi. Valtio on MAL-tavoitteissaan nyt selkeästi viestinyt hallituksen tahtotilan osallistua joukkoliikenteen sähköistämishankkeiden rahoitukseen kaupunkiseuduilla”, Pöyry toteaa.

Joukkoliikenteen sähköistämishankkeita on jo käynnissä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Helsingissä HSL:n Linkkeriltä tilaamat ensimmäiset konversiobussit ovat pian valmiit. Turku  ja Tampere ovat julkistaneet omat sähköbussien pilottiprojektit jo keväällä.

Liikenteen osalta MAL-sopimuksissa keskeisenä tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönottoa erityisesti kaupunkien joukkoliikenteessä.: Joukkoliikenteessä tulee olla esim. valmiudet ottaa käyttöön uusia, markkinaehtoisia palveluita ja avata maksu- ja lippurajapintoja uusille digitaalisille palveluille..

Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus joukkoliikenteessä tulee olemaan yksi MAL-sopimuksiin liittyvä seurantamittari. Sähköbussien  päästöttömyydestä on eniten hyötyä reiteillä, joissa bussit joutuvat pysähtelemään keskimääräistä enemmän muun liikenteen ja liikennevalojen takia.

 

Sähköautojen määrä kasvaa tasaisesti

Ladattavien ajoneuvojen määrä Suomessa on tällä hetkellä noin 1500, joista täyssähköautoja on noin 40 prosenttia.

Trafin tilastojen mukaan Suomessa oli rekisteröity syyskuun lopussa 1452 ladattavaa ajoneuvoa eli lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa. Näistä ladattavia hybridejä oli 878 ja täyssähköautoja 574. Uudellamaalla on 57 prosenttia Suomen ladattavista ajoneuvoista.

Suomessa on tähän asti tuettu kaikkia ladattavia ajoneuvoja samalla lailla, joten jakauman voidaan katsoa muodostuneen terveen markkinaehtoisesti.

”Se, että täyssähköautoja on 40 prosenttia ilman että niitä on erityisesti tuettu osoittaa, että nämä kuluttajat ovat halunneet valita nimenomaan täyssähköauton”, analysoi Sähköinen liikenne –hankkeen johtaja Elias Pöyry. ”Ostopäätökset tehdään auton käyttötarkoituksen mukaan eikä saatujen tukien perusteella.”

Leijonanosa autoista tämän vuoden tilastoissa on ehtinyt saada ns. energiatukea. Nämä määrärahat on tältä erää käytetty.

Suosituin yksittäinen merkki on Mitsubishi (258 kpl). Viiden kärkeen mahtuvat myös Nissan (245 kpl), Tesla (212 kpl), Porsche (103 kpl) ja Opel (99 kpl). 

Katso koko tilasto täältä: 

 

Vielä kerran PopUp-sähköautopäivä – katso video!

Senaatintorin sähköautotapahtuma kokosi yhteen kotimaiset sähköautoilun edelläkävijät noin sadan sähköauton sekä yli 30 alan yrityksen voimin syyskuussa. Tempauksen tarkoituksena oli osoittaa, että sähköautoilu on edelläkävijöille jo arkipäivää ja sähköautot ovat synnyttäneet suomalaisyrityksille myös uutta kasvuliiketoimintaa.

Sähköinen liikenne –hankkeen PopUp-sähköautopäivä veti Senaatintorille sata sähköautoa sekä kymmenittäin alan toimijoita. Tapahtuma alkoi näyttävällä sähköautojen kulkueella, joka ajoi Helsingin keskustan läpi ja toi sähköautoilijoiden viestin tapahtumassa puhuneelle liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille.

Hankkeen tärkein viesti ministerille oli, että sähköisen liikenteen osuus ajoneuvokannasta riippuu voimakkaasti kansallisista päätöksistä: Sähköautojen määrä kasvaa nopeasti maissa, joissa on päätetty olla edelläkävijöiden joukossa. Sitä  voidaan kasvattaa myös kehittämällä autojen verojärjestelmää päästöperusteiseksi.   

Berner piti  omassa puheenvuorossaan tärkeänä ministeriön ja alan toimijoiden yhteistyötä esimerkiksi sähköautojen määrällisten tavoitteiden asettamisessa sekä päästöttömien työsuhdeautojen tukemisessa Hollannin mallin mukaisesti. Hanke on aktiivisesti tarttunut ministeri Bernerin ajatuksiin ja ensimmäisistä alustavista toimenpiteistä on jo sovittu.

Tapahtuma huomioitiin mediassa laajalti, mm. Helsingin Sanomat ,  Kauppalehti, Talouselämä, Moottori , Top Gear Finland, Tekniikka ja Talous ja Ilta-Sanomat tekivät tapahtumasta jutut. Lisäksi YLE:n TV-uutiset tekivät jutun samana iltana.

Ensi vuonna uudestaan! Kiitos kaikille osallistujille. 

Ruotsin hallitukselta vahva panostus sähköiseen liikenteeseen

Ruotsin hallitus on päättänyt nopeuttaa siirtymistä päästöttömään liikenteeseen ja kuljetukseen. Vuoden 2016 budjettiin esitetään länsinaapurissa mm. lisää bonuksia sähköautoon siirtyville sekä tukea sähköbusseille.

Ruotsin hallitus esittää ensi vuoden budjettiin satoja miljoonia kruunuja sähköisen liikenteen tukemiseen.

Vuonna 2016 otetaan käyttöön uusi kannustin, jolla tuetaan sähkökäyttöisiin busseihin siirtymistä. Ensi vuonna tukea annetaan 50 miljoonaa kruunua ja vuosina 2017 – 2019 sata miljoonaa kruunua vuosittain.

Sähköbussien eduksi luetaan vähäiset kasvihuonepäästöt, meluttomuus sekä se, että niiden sähköistäminen vapauttaa biopolttoaineita hankalammin sähköistettävien ajoneuvojen käyttöön. Ruotsin hallitus katsoo, että sähköbussien tukeminen vastaa kasvaneeseen kysyntään sekä luo työpaikkoja.

Ladattavien hybridien tuki puolitetaan

Hallitus esittää, että sähköautoille korvamerkittyjä Supermiljöbil-määrärahoja nostetaan 132 miljoonalla kruunulla. Seuraavana vuonna tukea nostetaan 94 miljoonalla kruunulla yhteensä 309 miljoonaan kruunuun.

Tukia suunnataan entistä tarkemmin täyssähköautojen edistämiseen. 2016 ladattavien hybridien tuki puolitetaan mutta täyssähköautojen tuki säilytetään entisellään.

Täyssähköautojen myynti on ylittänyt odotukset viime vuosina. Ruotsin hallitus on esittänyt että tietyt kriteerit täyttävien autojen ostajat saavat maksimissaan 40 000 kruunun tuen vuosina 2015 – 2016.

Muutokset tähtäävät siihen, että positiivinen markkinakehitys ei tyssäisi vuoden 2017 alussa. Tuolloin Ruotsissa on tarkoitus ottaa käyttöön ns. Bonus-malus-käytäntö uusille autoille: Vähäpäästöisille ja päästöttömille autoille myönnetään bonus mutta suuripäästöisempiin autoihin kohdistettaisiin suurempi verorasitus (malus). 

Muutoksia tehdä myönteistä kehitystä markkinoita ei hidastuisi vasta 1. tammikuuta 2017. Kun hallitus pyrkii ottamaan käyttöön ns bonus-malusjärjestelmä uusien autojen, jossa autoja alhainen päästöt palkitaan (bonus), kun taas autoja korkea päästöt suurempi verorasitus (malus).

Tukia vuoteen 2019 asti

Ruotsin hallitus esittää, että ympäristöystävällisille autoille suunnattua tukea jatketaan vuoden 2017 jälkeen vuoteen 2019 asti. Sitä sovelletaan sähköautoihin, plug-in hybrideihin, kaasuautoihin ja tuen tarkoitus on stimuloida näiden myyntiä.

Talousarviossa hallitus ehdottaa Ruotsin energiaviranomaiselle 18 miljoonaa kruunua vuosille 2016 – 2019 uusiutuvien energioiden edistämiseen. Näistä kolme miljoonaa käytetään kuljetussektorilla

Ruotsin hallituksen alkuperäinen tiedote täällä

Kuva: Sero

 

Ministeri Berner: Hollannin malli käyttöön, tavoitteet sähköautojen määrälle

Liikenne- ja viestintäministeri vastasi Senaatintorin PopUp-tapahtumassa sähköautoilijoiden huutoon: Ministeri Berner sanoi, että sähköisen liikenteen alan toimijoiden täytyy Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa asettaa yhteiset tavoitteet sähköautojen määrälle. Hän otti kantaa myös ns. Hollannin mallin puolesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vastaanotti PopUp-sähköautopäivänä Senaatintorilla sähköautoilijoiden viestin sähköisen liikenteen edistämisen tärkeydestä. Ministeri Berner katsoi, että Liikenne- ja viestintäministeriöllä on useistakin syistä sähköisen liikenteen alan kanssa yhteinen tahtotila sähköautojen edistämiseksi.

Ministeri Berner näki suurena puutteena, että ei ole asetettu mitään virallista tavoitetta sähköautojen toivotulle lukumäärälle.

”Tulen yrittäjätaustaisesta maailmasta ja olen tottunut siihen, että kun asettaa tavoitteet, niin sitä saa mitä mittaa. On tärkeää, että asetetaan yhteiset tavoitteet, niille mittarit ja määritellään polku, jota pitkin voimme yhdessä lähteä kohti näitä tavoitteita.”

Sähköautojen kauppa tulee saada ripeämmin nousuun ja ministeri Berner otti esimerkkejä muista maista, joissa näin on onnistuttu tekemään. Norjan insentiivit eivät kaikki sellaisenaan sovi Suomeen: Esimerkiksi vapautus arvonlisäverosta ei ole meillä vaihtoehto EU-lainsäädännön takia. Berner piti Hollannin mallia Suomelle käyttökelpoisempana .

”Hollanti on mielenkiintoinen esimerkki, siellä sähköautojen määrä on saatu nopeaan kasvuun nimenomaan työsuhdeautojen verotusta muuttamalla. Tämä voisi meilläkin olla ohjauskeino, jolla saataisiin sähköautojen määrä nopeammin nousuun. Norjan ja Hollannin esimerkit osoittavat, että vaikutusmahdollisuuksia on jos vain tahtoa on, ja kyllä sitä tahtoa meillä on edistää, että sähköautojen määrä kasvaisi. ”

Seuraavana merkittävänä haasteena ministeri Berner näki latausinfrastruktuurin rakentamisen.

”Olemme lähteneet siitä, että tämä on elinkeinoelämän ja markkinoiden tehtävä mutta ymmärrämme, että tämä tulee vaatimaan jonkunlaista työntöä myös yhteiskunnan puolesta.”

Berner näki latausinfrastruktuuri-direktiivin olemassaolon erittäin hyvänä asiana paitsi infrastruktuurin kehittymisen myös alaan liittyvän liiketoiminnan kehittymisen kannalta.

”Tämä on ympäristö jossa näemme mahdollisuuksia: Ala houkuttelee uusia yrityksiä, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja startup-meininkiä, kehitetään uutta teknologiaa ja ollaan edelläkävijöitä.”

Berner näki sähköautot myös yhtenä tekijänä joilla voidaan saavuttaa monia hallitusohjelman tavoitteita kuten digitalisoituminen ja mahdollisimman päästötön liikkuminen. 

”Omalta osaltani olen mielelläni tätä kehitystä tukemassa ja edistämässä ja toivon, että vastaisuudessakin teemme tiivistä yhteistyötä teidän sekä Liikenne- ja viestintäministeriön kesken kohti yhteisiä tavoitteita.”

 

Ladataan